sfnet.harrastus.mp - moottoripyöräily
Frequently Asked Questions eli Usein Kysytyt Kysymykset
Uusin versio: http://www.bajahill.net/s-h-m-FAQ.html
Mirror: http://www.heinola.org/s-h-m-FAQ.html
Mirror: http://shm-faq.xunil.fi/
Tämä osa päivitetty 31. tammikuuta 2005
========================================================================
«¬
4.1.1 Kypärää hankkimassa, mikä olisi hyvä kypärä?
Hyvin istuva kypärä puristaa koko päätä tasaisesti ja uutena hiukan liikaa, ei kuitenkaan niin että puristus yltyisi kivuksi asti. Hyvin istuvalla kypärällä voi kovassakin vauhdissa katsoa sivulleen ilman ongelmia. Hyvin istuva kypärä istuu päähän kuin kondomi... no jaa...
Huonosti istuva (ja siksi usein liian iso) huippuluokan kypärä ei suojaa päätä niin hyvin kuin täydellisesti istuva. Raha on kypärän ostossa mielestäni sivuseikka, paljonko olet valmis sijoittamaan omaan päähäsi? Joku muu jatkakoon tarkemmin.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.1.2 Kypäräpuhelimet?
Tapio, mää haluam simmose kypäräpuhelu-aparaati. Ja simmosem misä o ratiopluki, et voi kuunnelt Mattii ja Teppoo sillo ku ajaaki. Käyttökokemuksi tarvittaissi...
Suomessa radiolähettimellä on oltava telehallituksen hyväksyntä jos ko. laite ei käytä ns. "vapaita taajuuksia". Kypäräpuhelinkokemuksia, katso http://www.iki.fi/anssi/mp/cobra.html.
Onko sulla lisätietoja em. laitteesta (nimi, valmistaja, jälleemyyjä Ameriikassa, jne.)? Tuollaisiahan kannattaisi tuoda sieltä repullisen, mikäli niille saisi Suomen THK:n käyttöluvan.
Mikko vastasi:
On niitä muitakin, hakupalvelin käyttöön. motorcycle, intercom ja radio toi 956360 vastausta, joissa varmaan kymmeniä ellei satoja aiheestakin.
Sagit vastasi langattomia kypäräpuhelimia koskevaan keskusteluun:
Luin tässä yhtä testiä ja siellä fiksuimmat puhelimet toimivat matkustajan/kuskin ja muiden pyörien välillä seuraavasti:
Kuski ja matkustaja voivat keskustella keskenään, että kukaan muu ei kuule keskusteluja, kuitenkin he voivat olla kuulolla muiden liikenteestä. Tietenkin hekin voivat avata keskustelun muiden kuultavaksi. Lisäksi puhelimeen voi liittää ulkopuolisen lähteen kuten radion, cd- soittimen. Ääniohjaus toimii myös siten, että kun puhuu niin laite aktivoituu ja vaimentaa radion tahi muun kytketyn version. Samoin ääniohjaus toimii myös muiden yhteyksien kanssa eli virrankulutus käynnistyy vasta sitten, kun signaali tulee. Ei tarvitse räpelöidä erillistä kytkintä stongasta.
Ideahan on tietenkin se, että vähintäänkin samassa kerhossa ajavat ottaisivat saman merkkiset puhelimet, jotta yhteydet pelaisisivat.
Tuomo Hammar lisäili kypäräpuhelintietouteen vielä:
Lueskelin kohtaa langattomat kypäräpuhelimet. Sinne voisi lisätä linkin http://www.thk.fi/, josta löytyy mm. taajuusjako luettelot, joiden perusteella voi katsoa onko ajateltu laite eli sen käyttämä taajuus vapaa, luvanvarainen tai esim. militäärikäytössä. Sieltä löytyy myös mailiosoitteet eri alueiden teknisille kysymyksille. Vastailevatkin ihan asiallisesti. Useimmat esim. jenkkipelit eivät juuri taajuusalueidensa takia meillä ole laillisia.
Katso myös tämän FAQin kysymys 3.4 Kännykän käyttö ajaessa?
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.1.3 Kypärän ja materiaalien kesto?
Jos lukko tai saranat on sen tuntuiset, että reilummin kädellä vetämällä aukeaa tai irtoaa, unohda se potta. Merkkiä en muista (Bieffe?), mutta erään hyvämaineisen valmistajan kallis, lasikuituinen avattava malli teki juuri lukon osalta tosi köykäisen vaikutelman. Samoin saranat kannattaa katsoa, tai yrittää, yleensä ne on niin piilossa, ettei niitä näe. Kysy myyjältä ainevahvuudet. Katso, että lukot menevät todella kiinni - ja säädä(tä) ne, jos tarpeen.
Periaatteessa hyvä muovikuorinen kypärä on uutena joskus jopa melkein yhtä hyvä kuin lasikuitu/hiilkuitu/tiesmikäkuitupotta. Vuoden, parin käytön jälkeen alunperinkin pehmeämpi muovikuori pehmenee aurigon valon vaikutuksesta, samoin liuottimet, kuten bensiini ja liimat, voivat olla vahingoksi.
Missä aiot ajaa? Mihin ehkä lyöt päätäsi?
Jotta pehmeäkuorinen potta menisi läpi testissä, täytyy sisustan styroksin olla vastaavasti kovempaa. Tällöin taas pään kokemat kiihtyvyydet iskuissa esimerkiksi tietä vasten kasvavat. Mikään ei tietysti silti takaa, että lasikuitupotan valmistaja on käyttänyt sopivaa kovuutta sisustassa.
Pehmeä kuori voi puolestaan olla parempi, jos pää törmää suhteellisen terävään tylppään (?) esineeseen, esim. kiveen tai ohjaustangon päähän, jolloin kuoren särkyminen syö sopivasti iskun energiaa.
Ota tosta sitten selvää. No: osta lasikuitukypärä, maksa enemmän, jopa tuplasti, mutta voit olla varma pottasi turvallisuudesta vielä viiden-seitsemän vuoden jälkeen, mihin mennessä (periaatteessa) olet vaihtanut jo ainakin kerran muovikypärää. Köyhäile ja osta muovipotta - tosi harva sitä todella tarvitsee - ja käytä rahat johonkin muuhun.
Itse ajan pääasiassa maantietä, lasikuitukypärällä, bmw system 3. Mukava, hiljainen, huurtuu turhan herkästi, sataa sisään pienessä vauhdissa. Vaihtunee tänä keväänä, kunhan saan aikaiseksi, vahvin ehdokas on bmw/4. enskaan tai crossiin hankkisin toisenlaisen potan.
Risto Kaivola selvitti materiaalien kestoa ja periaatteita:
Ja jos haluaa taatusti käytössä särkymättömän kypärän, sen saa helposti teetettyä kymppimillisestä haponkestävästä. Saa maalata, saa pudottaa - kyllä kestää.
Tarkoitus on suojata päätä, ei pitää pottaa ehjänä. Pää ei kestä mitä vain, ja se jolta kypärä lähinnnä yrittää suojata, on aivojen liian nopea hidastuvuus. Jos isku on tarpeeksi kova, ei aivoparkoja pelasta mikään.
Toinen suojauksen kohde on tylpän esineen (se vanhoissa dekkareissa oleva) tunkeutuminen. Siihen varsinkin tepsii hyvin joko kova kuori (jolloin sitten tulee vastaan tuo aivojen hidastuvuus) tai sitten sopivasti särkyessään energiaa imevä ratkaisu. Rikkoutuminen syö energiaa, joten se voi olla sinänsä jopa hyvä asia - vrt autojen turvavyöhykkeet.
Marko Teerioja kyseli Arailta potan tiputuskestävyyttä:
Kun en tiedä niin otin selvää. Lähetin kyselyn Arai:lle koskien kypärän tippumista- runoilin kauniin kirjeen + laskelmat (kiitos Juha J. Paaso + Arain omat sivut) ja kysyin kuinka korkealta kypärän voi tiputtaa ennen kuin kypärä aloittaa "muotoutumisen". Vastaus tuli alle vuorokaudessa Arai Euroopan Teknisen osaston päälliköltä mr. Hans van der Ree:ltä. Jos kypärä tippuu n. 2.5-3m korkeudelta, niin silloin kypärä alkaa muotoutumaan, eli sitä ei enää saa käyttää. (uskoisin että alustan laatu, jolle kypärä tippuu, selittää tuon 0.5m vaihteluvälin.
Tämä tieto siis koskien Arain kypäriä. Toisaalta hyväksymistestit ovat kaikille samat, joten ainakin tämä antaa jotain osviittaa. Se ketä kiinnostaa, voi pyytää koko vastauksen itselleen, lähetän sen mielelläni.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.1.3.1 Mistä tietää onko kypärästä lähtenyt pintajännitys?
Kuitupotille tämä ei tietenkään päde, niiden kesto perustuu ihan muihin asioihin. Lue vielä "S.H.M.FAQ 4.1.3 Kypärän ja materiaalien kesto": http://www.bajahill.net/s-h-m-FAQ-4.html#4.1.3
Käytettyä kypärää hankittaessa on pintajännityksen lisäksi syytä miettiä kypärän kovan pinnan alla olevan vaimentavan materiaalin kuntoa. Vaikka kova pinta on ehjä ja naarmuton se pehmeä ja vaimentava styroksinomainen materiaali kovan pinnan alla on mahdollisesti painunut kasaan ja siten kypärän suojaavuus ko. kohdasta menetetty. Ja tätähän ei sitten voi nähdä kypärän päältä...
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.1.4 Kypärämelun vaimentaminen? Entäs korvatulpat?
Ja uusi koeajo, ja ostamaan alkuperäinen pleksi... valmistaja kun on yleensä ajanut varsinkin uudempaa pyörää tuulitunnelissa ja testaillut aikas paljon. Joten jos et ole modifioinut pyörääsi ja pituutesi on suht normaali, niin voi olla ettei kokeilusta ole paljon iloa.
Pahin kohta sille ilmapyörteelle on äänen kannalta kaula, kypärän alaosan kautta tulee valtaosa äänestä: kokeile laittaa käsi kurkulle ajaessasi. Siitä voi sitten hakea osviittaa, jos haluaa vaimennusta. Potan sisään voi myös, jos osaa ja tietää mitä tekee, laittaa kuppisuojaimet. Niillä pääsee jo melko siedettävään melutasoon.
Kate on pitkässä reissussa myös ajoasentoon, käsiin nojaamiseen ja niskan rasitukseen vaikuttava tekijä. Suuri purje lisää bensakuluja ja pudottaa olellisesti vauhtia/kiihtyvyyttä isommissa nopeuksissa, aerodynamiittinen taas lisää vauhtia/pudottaa kulutusta.
En ole kokeillut vaikutusta vanhaan pyörään, mutta tekevät nykyisin katteen alareunaan suht. Isoja reikiä, luokkaa kymmenen neliösenttiä. Väittäisin niiden pienentävän pyörrettä, helpottavan sen irtoamista yläreunasta ja myös suuntaavan pyörrettä ylöspäin, koska katteen taakse ei tule niin iso alipaine. Kunhan nuo kelit tuosta vähän helpottavat, niin voisi ottaa poran käyttöön.
Kypärä vaikuttaa kyllä äänitaasoon, oleelliseti. Avopotta voi olla jopa 10 dBA meluisampi kuin umpisellainen. Hyvienkin umpipottien väliset erot ovat kyllä korvin kuultavissa, luokkaa 3 dB, mutta eivät niin suuria eroja, että voisit luopua tulpista - kokeilkaas muuten joskus pitää tulppaa vain toisessa korvassa. Pitkän reissun jälkeen voi olla jännä tunne, kun vain toinen korva soi...
Lisätietoa: http://www.bajahill.net/documents/Kaivola-Kyparamelu.html
Kimmo kertoi korvatulpista:
Kysyppä suoraan kuulohuoltoliitosta missä voisit teettää itsellesi sopivat tulpat. Yhteystietoja löytynee tuolta: http://www.korva.net/kuulonsuojaus.html http://www.kuulonhuoltoliitto.fi/
Ym. tulpat maksavat noin 15€ kappale (pari 30€). Lakkaus kannattaa, suojat on siten helpompi pitää puhtaana. Söhmin raati on jatkuvasti suositellut juuri näitä kuulonsuojaliiton tekemiä korvatulppia markkinoiden mukavimpina pitää kypärän alla. Ns. "Earit" eivät ole suosiossa herkkäkorvaisten keskuudessa.
Viljo Viitanen suositteli vielä kittiä:
Apteekista saa silikoni-"korvakittiä", valmistaja Otoplug. Tämä kitti on siis tahmeaa vahaa, joka laitetaan tiiviisti korvakäytävän suulle, ei itse korvakäytävään (vahatulpilla et toivottavasti tarkoittanut tätä lajia, en ainakaan itse voi kuvitella miten ne painaisivat mihinkään suuntaan). Hintaa on reilut 5 euroa. Suosittelen lämpimästi, ja onpa näitä muistaakseni muutkin joskus aikaisemmin täällä ryhmässä suositelleet.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.1.5 Onko vinkkejä visiirin puhdistamiseksi?
2. Matkalla
2.1 Osta purkki Johnson Plediä
2.2 Suihkuta plediä visiiriin
2.3 Anna vaikuttaa hetki ja pyyhi lika pois pehmeällä liinalla
Tarja Ahonen Trans-Meri Oy:stä (Pledin maahantuoja) valisti söhmiläisiä:
Kemistimme kommentoi mielenkiintoisia kysymyksiäsi: Pled sisältää butaania ponneaineena. Polykarbonaatti kestää huonosti orgaanisia hiilivetyliuottimia, joten emme voi suositella Plediä tähän tarkoitukseen. Polykarbonaatti saatta samentua ja haurastua. Visiirin valmistajahan on samoilla linjoilla.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.1.6 Miten pesen kypärän sisustat?
A: Irroittamalla pehmusteet ja laittamalla ne koneeseen normaalin kirjopyykin sekaan. Joskus laitoin ne vielä pesupussiinkin.
B: Ellei sisukset irtoa, koko potta ilman visiiriä paljuun ja 40-asteista vettä päälle, pesuainetta sievästi annostellen sekaan ja painellen kautta hieroen pehmusteet puhtaiksi. Aina olen myös käyttänyt huuhteluaineen sitä ennen tietty huolella huuhtonut pesuaineen pois. Huuhteluainekin kannattaa varmaan huuhdella huolella.
Toi A on kyllä NII-IN paljon miellyttävämpi ja helpompi operaatio etten ikinä enää hanki kypärää jossa sisustat on kiinteät, edes osin. En mä käyttäsi samoja alkkareitakaan vuodesta toiseen aina mopolla ajettaessa pesemättä. Varsinkin crossikypärässä joutaa eritoten kesäisin pehmusteet pesuun joka 3-5 ajokerta, siksi tunkkaiseksi se käy (kalsarit pesen kyllä joka ajokerran jälkeen). Pari kertaa kesässä on sitten katupotan pehmusteet pesussa käynyt. Ja oi ja voi miten uudelta ja raikkaalta kypärä(t) sitten aina tuntuukaan.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.2 Kumpi on parempi, nahka vai tekstiili?
Risto Kaivola satuili seuraavaa:
Suosittelisin aloittelijalle ensimmäiseksi hankinnaksi gore-tekstiiliä, rahavaroista riippuen myös käytettyä. Niillekin on jälkimarkkinat, joten uudestaankin pääsee parin vuoden päästä eroon, jos huomaa, ettei tämä puuha sitten ollutkaan sen mielikuvan mukaista - ajaessa nimittäin tuulee _kovaa_. Tekstiili riittää ainoaksi puvuksi aika pitkään, eikä tarvitse rajata harrastusta vain niihin kahteen kolmeen päivään, jolloin sää Suomessa on otollinen ;).
Gore(tm) sen takuun vuoksi, tuntuu, että tekstiileissä on vuoto-ongelmia aika usein. Hyvää laatua, ei halpapukuja, koska lipatessa suojaus on kiinni sekä materiaaleista, suojista, että puvun tekotavasta, ja halvalla ei oikein tahdo saada hyvää.
Sitten jos haluaa ajaa todella kovaa, niin nahkassa on muutamia puolia, kuten lepatus ja kulutuskestävyys. Kyllä tekstiileilläkin ottaa yhdet lipat, mutta sen jälkeen ei kyllä yleensä vesi pysy ulkona, eikä muutenkaan näytä kovin vakuuttavalta.
Ajomukavuus on kovin suhteellista. Tekstiilissä on isompi pelivara, voi ajaa sateessa ja helteessä _suhteellisen_ mukavasti, kunhan vaihtaa alla olevaa eristettä. Sen vuoksi tekstiili pitää ostaa reilun kokoinen. Jos se liian suuri, lepatus häiritsee. Koeajo on hyvästä, samoin jos puvussa on säätömahdollisuuksia. Takin vyö on minimi, hihat, lahkeet jne.
Aiotko ajaa metsässä, joka säässä, krossia, pikkuteitä, harrastaa matkailua vai kruisailua vai nakkarin kiertoa? Joka motorismin alalle on eri mieltymykset, metsään tai pikkuteille tuskin kukaan nykyään laittaa nahkaa, nakkarille pitää olla helppo pukea, Harrikan kanssa taas kaupungin iltavalossa on musta nahka ainoa oikea...
Nämä neuvot ovat lähinnä käyttöä ajatellen, näyttöä varten pitää kysyä muilta ;). Santtu?
Katso, että asu istuu ajoasennossa, kyykyssä ja kädet kohotettuina. Katso että hihat ja lahkeet sopivat saappaiden ja hanskojen kanssa, eivät nouse liikaa tai purista tai jää auki tai jotain muuta, ja että säädöt riittävät.
Vedenpitävyys on usein ongelma kauluksessa, hihan- ja lahkeensuissa. Vedenpidon kannalta paras on erillinen "pussi", mutta se on taas aika epämiellyttävä kuumalla.
Ajokamat tulevat usean vuoden käytöön, joten vyötärö tuottaa ongelmia, varsinkin, jos perheeseen tulee uusia, hyvää ruokaa laittavia jäseniä. Mittanahkakin kyllä venyy, mutta rajansa kaikella.
Nahkojen laatu on paljon hankalampi juttu kuin tekstiilien. Mistä kohtaa vuotaa palat otetaan ja miten päin? Ompelulanka voi olla ratkaiseva tekijä repimisen kestossa lipatessa. Hyvämaineinen valmistaja on oikeastaan ainoa ratkaisu, mutta silti voi vastaan tulla yksilö, jossa parkinta on epäonnistunut tms.
Suojat ansaisevat oman lukunsa. Lievistä vammoista kiusallisimpia ovat nivalten murtumat. Niistä saattaa jäädä liikerajoituksia ja kipuja. Hyvässä puvussa on iskusuojat kyynärpäissä, olkapäissä, lonkissa ja polvissa. Hyvät suojat täyttävät EN 1621-1 iskuvaatimukset, ja niissä _ei_ lue Supratech. Mikään puku ei anna hyvää suojaa pahoissa onnettomuuksissa, mutta selkäsuoja on kuitenkin hyvä yritys. Itse suosin aika kovaa selkäsuojaa, ajatellen liukumista ja maakiveä tms.
Kypärä on tärkein varuste, ja siinä ei kannata säästää. Miellyttävyyden kannalta myös hanskat ja saappaat ovat olennaisia, puvun vedenkestosta ei jaksa kovaasti iloita, jos sekä jalat että kädet ovat märät, ja ajoviiman tehokkaasti jäähdyttämät.
Tulipas pitkä...
Rami kommentoi "nahka on paras"-keskustelua:
Perustelu 1: Pitkä käyttöikä, haluaisinpa nähdä 15 vuotta pidetyn Gorepuvun joka toimii. Ai niin eihän niitä tehty vielä silloin :-)
Perustelu 2: Turvallinen lipatessa, ei pala puhki luistaessaan asfaltilla.
Perustelu 3: Voi saada persoonallisen mittapuvun nahkasta edullisesti
Mikael Tötterman jatkoi Ramin listaan seuraavaa:
- Nahka hengittää paremmin, kuumalla ei tule kuuma eikä kylmällä ilmalla kylmä, verrattuna gore (tekstiili) asuihin. Eikä tartte kikkailla sen vuorin kanssa.
- Nahka pitää tuulta paremmin (ei liene kumminkaan suurta eroa).
- Hyväkin tekstiilipuku kerää tuulta ts. alkaa lepattaa jossain tilanteessa.
- Hyvän nahkapuvun saattaa saada erittäin edullisesti käytettynä.
Kaikkien muiden syiden lisäksi nahkahousuilla on myös pitoa satulaa vasten, tekstiilit tyypillisesti luistavat istuimella.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.2.1 Tekeekö noilla ei GoreTex puvuilla mitään? Kumpi on parempi, Cordura vai Gore-tex?
Cordura Nylon: Vahva nylonkangas, denieriluku kertoo käytetyn langan vahvuuden (niinkuin naisten sukkahousuissa) Ajopuvuissa käytetään yleisesti 500-800 den. Corduraa suurilla pinnoilla ja 800-1000 den. Corduraa vahvikkeissa (vaihtoehtona kevlarvahviste).
-jos meinaat vedenpitävyyttä: Finlaysonin Action-kalvo ja Hipora (sun muut) toimivat kyllä jotenkin. Hyvin tehty Gore-Tex vuori on ehdottoman vesitiivis, mutta jotkut noista vaihtoehdoista toimivat pikkusateella ihan OK, saattavat jopa hengittää paremmin.
-jos sekoitit Gore-Texin ja Corduran, ja meinaat ohuempien pukujen kulutuskestävyyttä: En lähtisi millään tuulipukukankaalla ajamaan. Tai ainakin ajaisin ikäänkuin päällä ei olisi oikeata ajopukua.
Samu Wikstedt lisäsi:
Joskus kyllä tuntuu siltä, että valmistajat yritäävät tahallaan sekoittaa pikku motoristin päätä, mutta jos kootaan tähän jotain suomennoksia:
Cordura = Vahva pintakangas joka kestää afalttikulutustakin
Kevlar = jäykähkö kulutuskestävä materiaali, käytetään yleensä kulutusaltteimmissa kohdissa kuten kyynärpäät, kesto Corduraa parempi.
500D Nylon = sama kuin Cordura
ja sitten vedenpitäviä ja hengittäviä kalvoja Gore-tex, Hipora, Finlayson action liner, vapas, rovertex jne. näitä tuntuu putkahtelevan esiin lähes viikoittain uusia, yleensä kaikki perustuvat teflon tms. -kalvoon, joka on laminoitu pintamateriaalin alla olevaan kangaskerrokseen, eli pintakangas kastuu, mutta kosteus jää seuraavaan kerrokseen, eikä pääse puvun sisään.
Paras tapa varmistaa kalvon toimivuus on kysyä valmistajalta millaisen takuun uskaltavat tuotteelle antaa, Gore-tex:iä käyttävät valmistajat ovat velvoitettuja antamaan elinikäisen vedenpitävyystakuun. Tuttavapiirin kokemusten mukaan lähes kaikki kalvot pitävät veden ulkona, mutta parhaat kalvot myös hengittävät kohtuullisesti ja niiden saumaus on hoidettu kunnolla (kun kalvo -puku vuotaa, useimmiten syynä on auennut sauma).
Sitten näitä muita tuotenimiä, jotka ainakin jonninverran johtavat harhaan ihmisiä:
Thinsulate = lämpövuori joka lämmittää jonkinverran märkänäkin
Coolmax = yleensä alusasuissa, materiaali, joka hengittää hyvin, ei ime kosteutta itseensä vaan siirtää kosteuden ulos.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.3 Mikä on hyvä nahkarasva?
Valjasrasvaa saa ratsastusvarusteliikkeistä noin 30,- mk per pullo ja se riittää noin kolmeen ajoasun kokorasvaukseen tai 5 - 6 ohuempaan kokorasvaukseen. Halpaa kuin mikä siis! Ja erityisesti helppo ja nopea levitys on puhunut osaltani nestemäisen rasvan puolesta.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.4 Pitääkö hanskat panna hihan sisään vai hihan päälle??
Katsokaa ja kokeilkaa, missä asennossa teidän kätenne ovat ajoasennossa. Lähinnä missä kulmassa ranne ja se hanskan varsi on! Jos ajelette Apehangereilla, ja pistätte ne hanskat sinne hihan sisään, niin arvatkaa sataako sisään??? Jos taas ajatte kyykyllä ja hanskat on takin päällä, niin arvatkaa taas miten käy.
Mitään sääntöä ei ole, ei edes pyöräkohtaisesti. Kaikki riippuu ajoasennosta, mikä taas riippuu tankojen asennosta, kuskin pituudesta ym. Itselläni on ollut muutama möhköenduro, joissa nyrkit osoittaa käytännössä suoraan eteenpäin. Aina olen hanskoja ajopuvun päällä pitänyt. Jos pistän hanskat hihan sisään, niin vaikka kuinka niitä tarranauhoja siitä hihansuusta kiristää, niin jostain välistä tulee se ajoviimakin sisään ja jännetuppitulehdus uhkaa. Sitäpaitsi aika monissa hanskoissa nykyään saa hanskansuuta kiristettyä aivan yhtälailla, kun sitä hihansuutakin...
Mulla ainakin se märin kohta on kyynärpäät, mihin Gore-Tex kalvon ulkopuolella oleva Cordura kerää lammikon. (onneksi ulkopuolelle). Sitten kun pysähtyy, niin pitää olla tarkkana. Jos laskee vaan kädet alas, ja lähtee kävelemään, niin tuo kyynärlammikko valuu sujuvasti hihaa pitkin hanskaan.
Kokeilkaa ihmiset kokeilkaa... Tämä kysymys taas kerran kuulostaa vähän samalta, kuin jos kysyisitte täällä: Minkähän numeroiset Daytona-saappaat minulle sopisivat?
Jos nyt kuitenkin nyrkkisääntöä täällä haetaan, niin Kyykkykuskit tunkee hanskat hihaan, Customit ja leveetankoiset laittaa hanskat päälle, peruspyöräilijät tarkkailkoot vähän veden valumissuuntia ja päättäkööt sen mukaan.
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.5 Miten kangasasua hoidetaan? Voiko tix-tex vaatteita pestä pesukoneessa?
<lainaus alkaa>
L-Fashion Group Oy/RUKKA
Tomppa kysyi valmistajalta linkouksesta lisätietoja:
Gore-tex itsessään ei vahingoitu linkouksessa, mutta tuotteessa saattaa olla muita materiaaleja, jotka eivät linkousta siedä. Uusimmissa MC-tuotteissa näitä ei kuitenkaan ole.
L-Fashion Group Oy/RUKKA
<lainaus alkaa>
Nämä nykyiset puvut ovat ainakin sellaisia joita voi lingota, vanhoista en niinkään tiedä. Jos olet hiukankin epävarma älä linkoa, vaan ripusta kuivumaan henkariin, jolloin vesi valuu sitten aikanaan pois. Linkoushan ei ole pakollista.
<lainaus loppuu>
Katso myös: http://www.goretex.com/care/goretex.html
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.6 Mitä motocross-varusteita lapselle pitäisi hankkia?
Viisi ekaa on mielestäni kokolailla pakollisia. Lisäksi voipi ostaa vyön, alasuojan, paidan ja housut. On nähty lisäksi myös hammassuojaa yms.
Jos alkuun harjoittelee itsekseen, riittää jonkinmoiset "kaatumista" kestävät suojat. Vauhdin kasvaessa voi ostaa parempaa ja kestävämpää tavaraa. Sama koskee, mikäli aikoo ajaa samalla radalla muiden kanssa (törmäykset, päälleajamiset kaatumisen jälkeen, edelläajavan takapyörästä lentävät irtokivet ja roskat jne.)
Artturi Pekkola kertoi vielä:
Kun itse ostin vuosi tai pari sitten motocrosskamppeet, koitin rahanpuutteen vuoksi karsia vähiten tarpeelliset suojakamat pois joukosta, mutta lopputulos oli että mitään ei yksinkertaisesti voinut karsia, joten hankin lisää rahaa ja ostin koko potin. Eli suosittelen mukisematta ostamaan seuraavat, turvallisuudesta kannattaa maksaa vaikka kalliiksi tuleekin:
- Kyynärsuojat (100-300mk)
- Polvisuojat (100-300mk)
- Hanskat (200-400mk)
- Saappaat (1100-4500mk)
- KUNNOLLINEN crossikypärä, ei halpiksia. (juniorikypärät 400mk - 1300mk)
- Rintapanssari ja selkäpanssari (Kannattaa ostaa ns. "panssaripaita", jollainen itsellänikin on. Eli panssari joka puetaan kuin paita, siihen kuuluu olkapää, rinta, ja selkäsuojat. - 150-400mk)
- Tukivyö ilman muuta, selkä ruksahtaa hypyissä helposti. (100-200mk)
- AJOLASIT, silmät on arat hiekalle ja muulle... (150 - 600mk)
- Crossihousut eivät ole pahasta eivätkä maksa paljoa, suojaavat nuokin.
Ainoa mistä voi tinkiä on crossipaita, joka on lähinnä ulkonäön vuoksi. Mutta ajattele ilman muuta lapsesi turvallisuutta kun ostat kamppeita, ei kannata tinkiä. Se on yksi kivi väärässä paikassa montulla, ja poika nurin ja pyörätuolissa. Crossi on vaarallista ilman suojia, mutta kunnon kamoilla on aika turvallista ja todella mielenkiintoista & kuntoakehittävää puuhaa!
------------------------------------------------------------------------
«¬
4.7 Mitä pitäisi huomioida ajoasua valitessa?
Materiaaleista sen verran, että tekstiilipuvut eivät kestä kuin yhden kaatumisen kun taas korkealaatuisella nahkapuvulla voi kontailla useamminkin. Toisaalta, huonolaationen nahkapuku on suojaavuudeltaan takuulla huonompi kuin hyvä tekstiilipuku. Eri lehtien testejä lukiessa kannattaa huomioida, että erilaiset standarditestit eivät välttämättä simuloi todellisia onnettomuustilanteita oikein. Valmisteilla on standardi, jossa pukujen kestoa testataan iskuhankausmenetelmällä. Tämän uuden testin pitäisi kuvata pukujen onnettomuuskestävyyttä nykyisiä tesstejä (esim. Martindale-testi) paremmin.
Risto Kaivola kertoili ajoasuista:
Nahkojen laatu on paljon hankalampi juttu kuin tekstiilien. Mistä kohtaa vuotaa palat otetaan ja miten päin? Ompelulanka voi olla ratkaiseva tekijä repimisen kestossa lipatessa. Hyvämaineinen valmistaja on oikeastaan ainoa ratkaisu, mutta silti voi vastaan tulla yksilö, jossa parkinta on epäonnistunut tms.
Ompeleet ja vetskarit voi jotenkin itse katsoa, mutta esim langan ja nahan suhde voi pidemmän päälle tuottaa ylläreitä.
Ajomukavuus on kovin suhteellista. Tekstiilissä on isompi pelivara, voi ajaa sateessa ja helteessä _suhteellisen_ mukavasti, kunhan vaihtaa alla olevaa eristettä. Sen vuoksi tekstiili pitää ostaa reilun kokoinen. Jos se liian suuri, lepatus häiritsee. Koeajo on hyvästä, samoin jos puvussa on säätömahdollisuuksia. Takin vyö on minimi, hihat, lahkeet jne.
Aiotko ajaa metsässä, joka säässä, krossia, pikkuteitä, harrastaa matkailua vai kruisailua vai nakkarin kiertoa? Joka motorismin alalle on eri mieltymykset, metsään tai pikkuteille tuskin kukaan nykyään laittaa nahkaa, nakkarille pitää olla helppo pukea, Harrikan kanssa taas kaupungin iltavalossa on musta nahka ainoa oikea...
Suojat ansaisevat oman lukunsa. Lievistä vammoista kiusallisimpia ovat nivalten murtumat. Niistä saattaa jäädä liikerajoituksia ja kipuja. Hyvässä puvussa on iskusuojat kyynärpäissä, olkapäissä, lonkissa ja polvissa. Hyvät suojat täyttävät EN 1621-1 iskuvaatimukset, ja niissä _ei_ lue Supratech. Mikään puku ei anna hyvää suojaa pahoissa onnettomuuksissa, mutta selkäsuoja on kuitenkin hyvä yritys.
Jos ruvetaan kolhimaan itseään, niin EN-standardien mukaiset iskusuojat on tarkoitettu lieviin vammoihin, tai suhteellisen kevyiden iskujen pehmentämiseen. Ne suojaavat niveliä, joilla on taipumus kolhuista ottaa itseensä paljon enemmän kuin suorilla luilla.
Selkäsuoja on sitten oma lukunsa, tulollaan olevassa standardissa sekin suojaa vain lieviltä vammoilta. Siitä, miten nuo lieville vammoille tarkoitutetut suojat suojaavat vakavammilta, minulla ei ole varmaa tietoa. Itse ajan suhteellisen kovalla selkäsuojalla ja kovilla nivelsuojilla, jos se nyt ketään kiinnostaa.
Tekstiilipukujen ongelmana on kaatumistilanteissa erilaisten suojien paikallaanpysyminen. Kangaspuvut ovat yleensä löysempiä kuin nahkapuvut ja suojat ovat todellisessa lipat- tilanteessa jossain muualla, kuin paikassa, jota niiden pitäisi suojata. Oikean kokoisen ajoasun valinta onkin tässä avainasemassa.
Löysemmän tekstiiliasun alle voi valita aina keliin sopivan vaatetuksen ja sateella ei tarvitse pysätyä erikseen sadeasuja pukemaan. Tekstiiliasujen hengittävyys on kuumilla keleillä joustava (hiostava) käsite.